Umpmaasta Vierulaksi

Viljelijäperheemme historia nykyisellä Vierulan tilalla alkoi 1930-luvun alkuvuosina, kun Hannes ja Hulda Järvinen ostivat tilan. Alkuaan Hannes ja Hulda olivat kotoisin Iitistä, Pilkanmaan kartanon torpasta, josta he siirtyivät ensin Mäntyharjun Leppäniemen kylään Takalan tilalle 1910-luvun puolivälissä, ja sieltä edelleen Umpmaalle.

Umpmaan tila oli nimensä mukaisesti syrjäinen paikka keskellä mäntyharjulaista korpea. Peltoa oli tuolloin vain muutama hehtaari ja pinta-alaa kokonaisuudessaan noin 30 hehtaaria. Autotie tuli Umpmaan tilalle vasta 1960-luvulla.

Vuonna 1945 vanhempiensa kanssa tilaa hoitamaan tuli rintamalta palannut perheen nuorin poika, Konsta. Vuonna 1948 Konsta avioitui ja tila sai uuden emännän samalta kylältä. Konsta ja Selma kehittivät tilaa perinteiseksi, eteläsavolaiseksi pientilaksi. Peltoa raivattiin lisää, navetta rakennettiin ja sen myötä karjaa voitiin pitää enemmän. 1960 -luvun vaihteen tienoilla silloisten lakien mukaan pientilojen oli mahdollista saada lisämaata ja mahdollisuuden käyttivät myös Selma ja Konsta. Tilan koko kasvoi kymmenellä metsähehtaarilla.

Talvisin Konsta hankki ajan tavan mukaan lisätuloja metsätöistä. 1960-luvulla kasvatettiin perinteisten viljojen lisäksi sokerijuurikasta, joka tarjosi kesätyötä ja taskurahaa myös perheen lapsille. Konstan kiinnostuksesta metsään ja kasveihin muistuttaa myös vanhan päärakennuksen pihassa seisova jyhkeä tammi, jonka Konsta toi taimena rintamalta Karjalan kannakselta. Tammen ”jälkeläisiä” on sittemmin istutettu mahdollisuuksien mukaan myös seuraavien sukupolvien kotien pihoille.

Kolmas sukupolvenvaihdos Vierulan tilaksi muuttuneella pientilalla tehtiin vuonna 1982.

Konstan ja Selman nelilapsisen perheen kuopus Timo oli tavannut 1980-luvun alussa Paimion maatalousoppilaitoksessa pihtiputaalaisen Annukan, ja nuori pari muutti yhdessä Mäntyharjun maaseudulle.

Heti ensimmäisenä kesänä nuoret Järviset päättivät kokeilla mansikkaa ja taimet istutettiin noin hehtaarin kokoiselle Riihipellolle.

Mullikat saivat lähteä 90-luvun alussa, minkä jälkeen alkoi vahvasti tilan kehittäminen marja- ja vihannestuotantoon. Tilan peltoala kasvoi 90-luvulla 12 hehtaariin ja 2000-luvulla lähes 40 hehtaariin vuokramaiden myötä.

Mansikan jälkeen pelloille tuli ensin kaalia ja porkkanaa, sitten sipulia. Lisäksi joka vuosi kokeiltiin jotakin uutta vihannesta tai marjaa. Nykyisin viljelyssä on parikymmentä lajiketta.

Mansikasta tuli Vierulan tilan päätuote. Ensimmäiset ulkopuoliset poimijat, noin 20 ihmistä, saapuivat tilalle 1986. Nykyisin mansikkapelloilla ahkeroi joka kesä 45 poimijaa Venäjältä ja Ukrainasta.

Timo ja Annukka Järvinen luovuttivat reilun 30 vuoden jälkeen Vierulan tilan yrittäjyyden neljännelle sukupolvelle, mutta ovat edelleen mukana tilan arjessa. Vastuun otti kolmannen kerran peräkkäin perheen kuopus, sillä yrittäjäksi ryhtyi kolmilapsisen perheen nuorin lapsi puolisoineen.

Tammikuusta 2015 isäntäparina on ollut Tiina ja Mikko Kohonen.

Lue lisää nykyisistä yrittäjistä täältä.

Kolme sukupolvea